US kävi näyttämässä mallia Hämeenlinnassa 15.11. Suvereeni pallonhallinta ja edistyksellinen ylösvienti korostuivat jälleen Urheilusukeltajien pelissä. Joukkue pelasi ensin Riihimäkeä, sitten Hämeenlinnaa, Diving-80:a ja Espoon Ursukia vastaan. Päivän joukkueessa pelasivat maalivahdit Mats, Huttunen ja Otso, puolustajat Lauri, Ken, Jon ja Olli ja hyökkääjät Totti, Teemu, Aleksi ja Timmi.
Kierrokselle valmistauduttiin kahden viikon tehotreeneillä. Erityismaininta peliviikonloppua edeltävän tiistain harjoitusottelusta Kuplaa vastaan, jossa sarjakolmonen sai näyttävästi turpaan kuin Neuvostoliitto talvisodassa. Tulos oli noin 16-0, eikä vastassa ollut mikään Pinagor, vaan Kuplan ykkösrivi. Eräskin analyytikko mainitsi pelin jälkeen, ettei sellaista peliä olla ennen Suomen kamaralla nähty. Pallo kulki kauniin nopeasti pelaajalta toiselle ja vastakarvaus vyörysi päälle kuin vesiputous, jatkuvana ryöppynä. Maalinteko toi mieleen muinaiset Roomalaisten sotataktiikat, sillä erotuksella, että tällä kertaa myös taikajuoma oli meidän joukkueella. Tuo Zen ja peli-ilo kun vielä saadaan jalostettua myös pelikentälle, allekirjoittanut uskoo jopa Molden kaatuvan. Saman rauhan ja määrätietoisen, kylmän toiminnan löytäminen todellisessa pelitilanteessa vaatii tietysti pelikokemuksen tuomaa itsevarmuutta. Nuorella joukkueellamme ei sitä ole vielä yhtä paljon kuin muilla sarjajoukkueilla, mikä saattaa näkyä tuloksissa, mutta kykyä löytyy jo nyt niin että oksat pois, siitä todisteena tämä ottelu.
Pelikierroksella kohtasimme ensimmäisenä Riihimäen joukkueen. Niin Riihimäellä, kuin meilläkin oli yksitoista pelaajaa mukana. Riihimäki on tunnettu hyvästä kyvystään hallita palloa vastustajan päässä pinnan tuntumassa. Lyhyellä peliajalla tämä taktiikka saattaa siis koitua vastustajan kohtaloksi, jos Riihimäki pääsee niskan päälle pisteissä. Meille kävi juurikin näin: Riihimäki teki noin viiden minuutin kohdalla yhden maalin meidän päätyyn, ja pakittelivat loppu pelin ajan. Taktiikka toimi nyt, mutta ei kuitenkaan aukottomasti. Heidän ns. legendaarinen pintapelinsä kaatui kun väkivahvat kiiltokorttimme kävivät riistämässä pallon kaksi yhtä vastaan kuin tikkarin isolta mieheltä ja lähtivät räpylät piiskaten kohti vastustajan koria. Riihimäen vastakarvaus ei kyennyt pysäyttämään joukkuettamme omalle alueellemme, vaan peliä pelattiin tasaisesti kummassakin päässä. 1-0 lukemat Riihimäen voitoksi silti. Korinteosta tulos jäi tässä ottelussa kiinni.
Toinen ottelu pelattiin Hämeenlinnaa vastaan. Pohjoisen pojat olivat taas liikkeellä täydellä porukalla, kuten tavallista. Emme kuitenkaan pitäneet sarjajohtajaa järkkymättömänä vastuksena. Ottelun alussa vastanimetty kapteenimme Teemu Lehti vakuutti, että voimme ottaa ottelusta 1-0 voiton, jos vain muistamme Royn ensimmäisen pelikirjan opit. (Roy Nurmi - Puolustus (WSOY 2010) ovh. 279€, vain erittäin hyvin varustetuissa kirjakaupoissa.)
"Kotiläksyksi 1. kirja kuusi kertaa läpi edestakaisin", sanoi kapteeni joukkueeseensa pettyneenä pelin päätyttyä. Ei se voi olla niin, ettei puolustus pidä. Kuplakin sai pidettyä Hämeenlinnaa vastaan 0-0 pelin. Miten me saatoimme hävitä 3-0? Siinä on paljon mietittävää joka pelaajalle. Myös hyökkääjille. Puolustuksen aukkoihin on vain kaksi selitystä: Joko pelaajat ovat tunareita, tai sitten niillä on huono kunto. Epäilen, että syy oli jälkimmäisessä. Vaikka joukkueemme mentaliteetti ja taito onkin varmasti SM-sarjan kärjessä, on sarjassa myös puhtaasti kuntopuoleen panostavia joukkueita, selvimpänä esimerkkinä nykyhämeenlinna. Allekirjoittanut ei ollut näkemässä, miten korit tuli, mutta ilmeisesti vastustaja vain piti palloa korin juuressa, kunnes meiltä loppuivat pelaajat. Jos kunto on hyvä pelaajat eivät lopu. Eivät korilla, eivätkä puruissa. Taitavatkaan eivät saa palloa eteenpäin ilman kavereita.
Seuraavaksi pelattiin Pietarsaaren Diving-80:a vastaan. Edellisiä heikompi vastus oli luvassa, se oli tiedossa. Tähän otteluun lähdettiin kovalla aggrella voittamaan ja sovittiin ennen ottelua 3-0 voitosta. Kaksi nolla se päättyi, sillä allekirjoittanut jätti lupaamansa korin tekemättä. Mutta oli ne kaksi koria niin helvetin hienoja, molemmat nappiheittoja korkeuksista maalivahdin olan yli. Niistä tuli ihan vanhat hyvät istuvan veskan ajat mieleen, joita me ollaan tietysti nähty vain videolta. Koreista ensimmäisen laittoi sisään jo Kuplan aikoina tuntumaa Pietarsaaren rökittämiseen niittänyt Otso Nurmi #8, joka otti vastaan Olli Ainasojan keskialueelta lähettämän täsmäheiton, jonka jälkeen hyökkäsi maalivahdin kimppuun nostaen sekä hänet, että puolustajan mukanaan ylös, minkä jälkeen hän veisteli pallon maaliin varmalla tarkkudella. Teemu Lehden #99 kori ei jättänyt yhtään kylmemmäksi. Nopeasta vastakarvauksesta Totti Nurmi sai tiputettua ensin Teemulle pallon miltei vastustajan päädyssä, jonka jälkeen Teemu lähti kuin äidin huutaessa syömään kohti vastustajan koria, jonka yksinäinen maalivahti Aleksi Hautala sai kokea sen pelon mitä erämaan kulkijat kokevat jääkarhun kohdatesseen. Raivokkaan noston jälkeen kuuluisa oikean käden takakierre ohjasi pallon kolmen väliin ehtineen vastustajan läpi majesteettisesti koriin. Kyllä oli niin hienoja koreja, voi vain kuvitella millaisen korin Totti Nurmi #2 olisi halutessaan tehnyt.
Viimeinen ottelu oli Espoon Urheilusukeltajia vastaan. Joukkue on kanssa vasta muutaman vuoden pelannut Divari-sarjassa ja on tuttavajoukkueemme. Ystävällisessä hengessä taoimme heille koreja minkä kerkesimme. Päätimme pelin leikkisään lukemaan 12-0, yksi maali per pelaaja. Uusia taktiikoitahan pitää aina kokeilla kun vain mahdollista ja mielikuvitusta saa käyttää. Totesimme tässä ottelussa varsin tehokkaaksi 5-1 taktiikkamme rinnalle nyt lanseerammamme 1-5 taktiikan, joka on näennäisen puolustuspainotuksen lisäksi varsin tehokas korituksessa. Yksinäinen hyökkääjä voi keskittyä peliin kun ei tarvitse kelleen syöttää. Koppa syntyi 20 sekunnissa, tekijänä Totti Nurmi. Aivan älyttömän tehokas taktiikka!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti